Hyviä tuotantotapoja kerrataan Orionissa pakohuonepelinä – tunnemuisto on tehokas opettaja

Lukuisat viranomaissäädökset ohjaavat lääkeyhtiöiden toimintaa, ja lääketeollisuuden järjestöt ovat myös itse sopineet lukuisia velvoittavia eettisiä koodeja. Nämä kaikki näkyvät Orionillakin jokapäiväisessä arjessa, ja niihin liittyy jatkuvaa auditointia ja koulutusta. 

Yksi tällainen standardi on GMP eli hyvä tuotantotapa, Good Manufacturing Practices. Orion antaa sen tiimoilta jatkuvaa peruskoulutusta, ja osa-alueita kerrataan vuosittain intensiivisesti.  

Vuonna 2021 kertauskoulutus toteutettiin ensimmäisen kerran pelin keinoin, pakohuonepelinä.  

Lääketehtaan tilassa aukeaakin arvoitusten maailma

Pakohuoneeseen astuessaan pelaaja kohtaa tyypillisen lääketuotannon tilan, jossa pöydille on asetettu tietokoneita ja paperipinoja. Laboratoriotakit ja muut suojavarusteet ovat visusti paikoillaan.  

Ympäristön aitous on saanut kehuja, peli jäljittelee kuulemma hienosti Orionin toimisto- ja tuotantoympäristöä. Vastaava ympäristö voisi löytyä minkä tahansa lääketehtaan tiloista.  

Nolon virheen ja oikean ratkaisun muistaa 

Pakohuoneessa joukkue yrittää suorittaa annettuja tehtäviä ja suoriutua pelistä mahdollisimman nopeasti. Tehtävät ovat hyvään tuotantotapaan liittyviä virheitä, ja ne ovat vaikeita – Orionin GMP-auditointitiimiin kuuluvat henkilötkään eivät hoksanneet kaikkia ennakkotestissä.  

Pelin tuoksinassa jopa itsestään selvät asiat saattavat jäädä huomaamatta. Peli opettaa siis keskittymään huomioiden tekemiseen myös selviltä tuntuvissa asiayhteyksissä. 

”Tämä onkin pelillistämisen idea, sillä ihminen oppii parhaiten tunnemuistojen kautta. Ryhmästämme varmasti kaikki muistavat jatkossa tekemänsä GMP-virheen, eikä vastaavaa tule oikeassa työssä varmaankaan tapahtumaan”, GMP-koulutuksesta Orionilla vastaava Reettaleena Laine pohtii. 

Pakohuonepelin alussa annetaan kunnon ohjeistus, ja lopuksi käydään palautekeskustelu.  

Pelissä keskittyy toisin kuin luokkahuoneessa

Koulutuksen tarkoituksena on palauttaa mieleen arjen työssä tarvittavia käytäntöjä ja herättää havainnoimaan toiminnassa mahdollisesti olevia puutteita. Laine sai idean omasta harrastuksestaan. 

”Syntyi ajatus, että näiden asioiden oppiminen sujuisi erinomaisesti pelillistämisen keinoin. Vein idean eteenpäin tuotannon Data Integrity -projektia vetävälle kehitysinsinööri Emilia Ängeslevälle, ja hän innostui ideasta heti. Hänen ja hänen tiiminsä käsissä muotoutui tämä pakopeli”, Laine kertoo. 

Saatujen kokemusten perusteella pakohuone voi toimia koulutuskeinona jatkossakin ja myös muiden aiheiden osalta.  

Kuten yksi osallistujista totesi, pakohuoneessa osallistuja keskittyy vain peliin ja motivaatio aiheeseen kasvaa. Samaa intensiteettiä on vaikea saavuttaa luokkahuonekoulutuksessa.