Onko lääkealasta Suomen tulevaksi vientivaltiksi?

Lääketeollisuuden merkitys Suomen taloudelle on huomattavampi kuin moni äkkiseltään tulee ajatelleeksi, puhutaan sitten vientiluvuista, työpaikoista tai tutkimuksen näkymistä.  

”Uuden lääkemolekyylin kehittämisen haaste ja investoinnin suuruus ylittävät selkeästi paperikoneen tai vaikkapa suuren risteilijän kokoluokan. Tällaisessa yhteiskunnassa, jossa osaajia on paljon, ei juuri sopivampaa kasvutoimialaa ole kuin lääketeollisuus.”  

Näin sanoo Orionin tytäryhtiön Fermionin toimitusjohtaja Arto Toivonen keskustelussa, jossa hän sekä johtava asiantuntija Minna Hendolin Sitrasta ja Orionin kaupallisten toimintojen johtaja Satu Ahomäki pohtivat, kuinka suomalaisesta lääketeollisuudesta rakennetaan nykyistä suurempi menestystarina.  

Paikka maailmassa kilpailuetuja kirkastamalla 

Viitteitä alan kansainvälisyydestä antaa se, että tärkeimmän suomalaisen toimijan, Orionin, liikevaihdosta seitsemänkymmentä prosenttia tulee Suomen ulkopuolelta – niin lujasti kotimainen yhtiö kuin se onkin. Orionin tuotteita myydään yli sadassa maassa, ja omaa toimintaa sillä on yli kolmessakymmenessä maassa.  

”Minkään lääketeollisuuden yrityksen ei kannata tarjota kaikkea kaikille, vaan on tehtävä valintoja. Orionin osalta on tärkeää, että meiltä tulee eri liiketoiminta-alueilta maailmanluokan keihäänkärki-innovaatioita, jotka pystymme menestyksellisesti kaupallistamaan”, Ahomäki sanoo.  

Lääkeaineita valmistava Fermion on hyvä esimerkki valinnoista ja fokusoinnista. Toivosen mukaan yhtiöllä on tuotteita, joiden markkinaosuus maailmalla on kymmeniä prosentteja. Se vie jopa Intiaan, joka on yksi maailman suurimmista lääkeaineiden tuottajista.  

”Toden totta vuonna 2021 Intiasta tuli meidän suurin vientialueemme. Strategisen markkinoinnin kultainen tavoite, luoda mahdollisimman pitkäkestoinen vaikeasti jäljitettävä kilpailuetu, on meillä faktojen valossa toteutunut”, pohtii Toivonen.  

Sitoutuneet osaajat ja kumppanit ratkaisevat

Viime kädessä tärkeimpiä kilpailutekijöitä ovat osaavat ja sitoutuneet ihmiset sekä erinomaiset verkostot.   

”Kyllähän meillä on nykyisin nuori, kielitaitoinen ja globaalisti verkottunut sukupolvi, jossa on hyvinkin kansainvälisiä kaupan tekijöitä. Samalla digitalisaatio sekä uudet alustatalouden ja datan jakamisen liiketoimintamallit ovat uudistaneet paitsi teollisuutta myös työtä. Työtehtävät eivät ole sidottuja mihinkään tiettyyn paikkaan”, Hendolin sanoo.  

Kansainvälisten osaajien rekrytoiminen Suomeen onkin aiempaa helpompaa. Silti keskustelijat kaipaavat helpotusta maahantulokäytäntöihin ja myös verotusratkaisuihin, jotta osaajista saataisiin pidettyä myös kiinni ja yrityksiin lisää diversiteettiä.  

Kansainvälisellä markkinalla oltaessa menestymisen ratkaisee kyky integroitua paikallisesti. On löydettävä parhaat kumppanit, jotka tuntevat asiakkaat ja osaavat toimia kyseisessä kulttuurissa.  

”Paikallisen organisaation kyvykkyys on viennissä kaiken A ja O”, alleviivaa Hendolin.  

Lääkeala kehittyy ja kehittää yhdessä

Lääketeollisuuden kasvupotentiaalin täysi hyödyntäminen vaatii entistä saumattomampaa yhteistyötä koko kentältä, akateemisesta maailmasta teollisuuteen ja rahoitukseen. Orionkin tekee paljon tutkimusta yhdessä korkeakoulujen kanssa, ja opiskelija- ja tutkijayhteistyö on olennainen osa kokonaisuutta. 

Periaatteessa akateeminen tutkimus tarjoaa innovointia ja alkuperätutkimusta, ja kun tarvitaan muun muassa potilastutkimuksiin isompaa muskelia – kuten Ahomäki sanoo –, teollisuus ottaa enemmän roolia ja vie hanketta eteenpäin.  

”Minä näkisin, että tarvitsemme siihen välille vielä lisää siltojen rakentamista, kiihdyttämöitä ja erilaisia hautomoita”, toteaa Hendolin, joka toimii toimialajohtajana Business Finlandilla ja Tekesillä.  

Yksi askel polulla on vuoden 2022 alussa perustettu Lääkekehityskeskus, joka verkottuneesti edistää aihioiden kaupallistamista, jakaa alkuvaiheen riskiä ja edistää kansainvälisten kumppaneiden löytämistä.  

”Yhteishankkeissa osaamisen vaikuttavuus tulee paljon suuremmaksi kuin yksin toimiessa. Syntyvän ekosysteemin kautta tämä hyödyttää laajaa joukkoa kasvattamalla edelleen osaamista ja liikevaihtoa”, Hendolin kuvailee.  

Merkittävin kasvu on edessäpäin

Usko suomalaisen lääkealan ja terveysteknologian kasvuun on keskustelijoiden joukossa suuri. Satu Ahomäki katsoo, että alan potentiaaliin kiinnitetään valtiotasollakin jo uudella tavalla huomiota ja toimintaedellytyksiä pyritään parantamaan, vaikka tällä hetkellä tutkimusrahoituksen leikkaukset herättävätkin huolta.  

”Tämä on kasvuala, yksi niistä, joilla Suomi seisoo vahvasti jatkossa. Meillä on valtavasti hyvää osaamista lääkealalta ja terveysteknologiasta. Jos me vain puhallamme yhteen hiileen – teollisuus, akatemia, Business Finland ja valtio – me tulemme onnistumaan tässä”, hän sanoo. 

Hendolin nostaa esiin terveysalan uudistumista: älykästä tuotantoa, kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja ja datatalouden mahdollistamia uusia liiketoimintamalleja. 

”Ajattelen, että merkittävin kasvu on meillä vasta tulossa.” 

Juttu pohjautuu podcastjaksoon Onko lääkkeistä vientivaltiksi? Jakso on osa Orionin Tabunmurtajat-sarjaa, jossa lääkäri Martti Vannas keskustelee vieraidensa kanssa muun muassa Suomessa tehtävästä lääketutkimuksesta ja -kehityksestä sekä kansainvälisestä yhteistyöstä. Sarjassa luodaan myös katsaus tulevaisuuteen ja murretaan alaan liittyviä tabuja.