Business Finland myönsi Orionille maaliskuussa lähes 10 miljoonan euron rahoituksen virtuaalisen lääketutkimuksen ekosysteemihankkeen rakentamiselle, ja se on varannut ekosysteemiin osallistuville yrityksille ja tutkimuslaitoksille yhteensä lähes 20 miljoonaa euroa. Orionin vetämän nelivuotisen hankkeen tavoitteena on lyhentää uusien innovatiivisten lääkkeiden tutkimukseen ja kehitykseen kuluvaa aikaa tekoälyä hyödyntämällä sekä datan käsittelyä ja analysointia tehostamalla.
”Huhtikuusta lähtien olemme koonneet hankkeen tiekarttaa ja käyneet keskusteluja yhteistyökumppaneiden kanssa. Nyt kutsuimme verkostomme saman katon alle tutustumaan toisiinsa ja hankkeen mahdollisuuksiin”, kertoo digitaalisen lääkekehityksen johtaja Sammeli Liikkanen.
Tekoälyn ja koneoppimisen merkitystä ei voi enää sivuuttaa
Orionin järjestämään Orion Ecosystem Day -tapahtumaan osallistui 140 hankkeesta kiinnostunutta lääke-, bioteknologia- ja teknologia-alan yrityksen, tutkimuslaitoksen ja korkeakoulun edustajaa. Puhujina tilaisuudessa esiintyivät:
- Outi Vaarala, Senior Vice President (R&D & iMeds), Orion
- Samuel Kaski, professori, Suomen tekoälykeskus (FCAI)
- Colin Hill, toimitusjohtaja, Aitia
- Helena Myllyharju, neuvonantaja, Business Finland
- Tarja Enala, johtava asiantuntija, työ ja elinkeinoministeriö
Tilaisuuden avauspuheenvuoroissa korostettiin tekoälyn lähes rajattomia mahdollisuuksia, yhteistyön tärkeyttä sekä ekosysteemihankkeen merkitystä Suomelle ja suomalaiselle lääketutkimukselle.
Suomessa meidän on kyettävä hyödyntämään entistä tehokkaammin dataa, koneoppimista ja tekoälyä, jotta voimme tulevaisuudessakin menestyä kilpailussa.”
”Digitalisaatioon ja dataan perustuvien menetelmien käyttöönotto on jo käynnistynyt suurissa kansainvälisissä lääkeyrityksissä. Suomessa meidän on kyettävä hyödyntämään entistä tehokkaammin dataa, koneoppimista ja tekoälyä, jotta voimme tulevaisuudessakin menestyä kilpailussa. Ekosysteemihanke on erittäin tärkeä sekä Orionille että Suomelle”, korosti Outi Vaarala.
Virtuaaliset keinot parantavat mahdollisuuksia onnistua
Uuden lääkkeen kehittäminen on kallista ja riskialtista. On arvioitu, että yhden lääkkeen kehittäminen maksaa jopa kuusi miljardia euroa ja sisältää kymmeniä tuhansia erilaisia kokeita. Tässä tekoälyn mahdollisuudet esimerkiksi datan analysoinnissa nousevat merkittäväksi arvoksi.
”Analysoimalla dataa keinoälyn avulla voimme löytää ja kehittää virtuaalisia simulointimalleja ns. digital twin -malleja potilaista. Nämä sisältävät usein täysin uusia kausaalisia havaintoja selittämään meille ennestään tuntematonta biologiaa - ihmisbiologia on monelta osin meille vielä täynnä uutta ja tutkimatonta”, kertoi Aitian toimitusjohtaja Colin Hill esityksessään.
Tekoälyn avulla saadun tiedon myötä lääkekehitys voi edetä entistä varmemmin haluttuun suuntaan eikä kaikkea tarvitsekaan välttämättä analysoida laboratoriokokein.
Jos onnistumme tässä hankkeessa, lääkekehitys voi lyhentyä vuosilla ja voimme säästää mittavasti resursseja sekä luontoa.”
”Jos onnistumme tässä hankkeessa, lääkekehitys voi lyhentyä vuosilla ja voimme säästää mittavasti resursseja sekä luontoa”, Outi Vaarala mainitsee.
Koko Suomi ottaa yhdessä haasteen vastaan
Kansainvälisesti pienehkönä lääkeyrityksenä Orion ei pysty yksin rakentamaan digitalisaatioon ja dataan perustuvaa tutkimus- ja kehitysmallia. Työhön tarvitaan laajalti yhteistyökumppaneita.
”Osaamista meillä Suomessa on ja hankkeen kautta voimme koota tuon osaamisen yhteen”, toteaa Business Finlandin neuvonantaja Helena Myllyharju.
Myllyharju kertoo, että tutkimusten mukaan Suomessa TKI- eli tutkimus-, tuotekehitys ja innovaatioinvestoinnit ovat lähes tyrehtyneet, mutta samaa laskevaa trendiä ei ole nähtävissä maailmanlaajuisesti. Suomi ei halua jäädä kehityksessä jälkeen, vaan tavoittelee TKI-investointien kasvattamista neljään prosenttiin BKT-arvoon suhteutettuna vuoteen 2030 mennessä.
”Saavuttaaksemme tavoitteen tarvitsemme isojen suomalaisten yritysten rohkeita ja innovatiivisia panostuksia. Virtuaalisen lääketutkimuksen ekosysteemihankkeen kautta Suomella on hyvät edellytykset menestyä kansainvälisessä miljardiluokan lääkebisneksessä”, Helena Myllyharju sanoo.
Lääketeollisuus yksi nopeimmin kasvavista teollisuuden toimialoista
Orionin kokoama ekosysteemi ei ole suinkaan ainoa suomalainen terveysalan laaja yhteistyöhanke. Lääketeollisuus on tunnistettu maailmanlaajuisesti yhdeksi nopeimmin kasvavista teollisista toimialoista ja siksi terveysalan kansallista yhteistyötä on tiivistetty voimakkaasti. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittämistä tehostaakseen Suomen hallitus on päättänyt lisätä Kansallisen Lääkekehityskeskuksen osaksi työ- ja elinkeinoministeriön toimialaa.
Ekosysteemien myötä Suomeen syntyy hyvät edellytykset kaupalliseen menestykseen tähtäävälle lääkekehitykselle.”
”Lääkekehityskeskuksen tavoitteena on tarjota suomalaiselle innovaatio- ja kehitystoiminnalle parempia lähtökohtia sekä helpottaa tutkimustulosten hyödyntämistä ja kaupallistamista. Ekosysteemien myötä Suomeen syntyy hyvät edellytykset kaupalliseen menestykseen tähtäävälle lääkekehitykselle”, TEM:n johtava asiantuntija Tarja Enala toteaa.
