Digitalisaatioon ja dataan perustuvien menetelmien käyttöönotto on iso trendi lääkealalla ympäri maailmaa, sillä tarve uusille, tehokkaille ja turvallisille hoidoille on valtava. Lääkekehitys on kallista ja riskialtista, joten dataa, koneoppimista ja tekoälyä hyödyntämällä pyritään nopeuttamaan kehitystä ja parantamaan sen onnistumismahdollisuuksia. Tiedon määrä kasvaa jatkuvasti ja sen optimaalinen hyödyntäminen vaatii entistä enemmän resursseja ja erityisosaamista. Tätä osaamista Suomesta löytyy, mutta se on kerättävä yhteen, yhteiseksi voimaksi.
”Orion toimii nyt veturina lääketutkimusekosysteemin rakentamisessa. Se tarkoittaa, että kootaan yhteen suomalaiset lääke-, bioteknologia- ja teknologia-alan datan hyödyntämiseen ja tekoälyyn erikoistuneet yritykset, tutkimuslaitokset ja korkeakoulut. Yhdistämällä osaamisemme, voimme menestyä paremmin myös kansainvälisessä kilpailussa”, Discovery Data Technology Lead Julius Sipilä kertoo.
Tutkimusekosysteemin toiminta perustuu eri toimijoilta saatavan osaamisen hyödyntämiseen ja tiedon jakamiseen. Tällöin voidaan luoda uutta tietoa ja ennustavia malleja sekä saada tiedon avulla luotettavuutta eri lääkekehityksen vaiheisiin.
”Lääkekehityksen aikana teemme runsaasti erilaisia varmistavia kokeita ja analyyseja. Jos saamme datan avulla lisää luottamusta tuloksiin, tarve lisäanalysointiin vähenee ja kehitys suoraviivaistuu. Olemme arvioineet, että ekosysteemin myötä lääkekehitykseen kuluva aika voi lyhentyä jopa vuosilla”, Principal Data Scientist Timo Korjamo sanoo.
Lääketutkimusekosysteemin perusta on valmis ja tiekartta kehitteillä
Business Finland myönsi maaliskuussa virtuaalisen lääketutkimusekosysteemin rakentamiselle 10 miljoonan euron rahoituksen, ja se on varannut ekosysteemiin osallistuville tutkimuslaitoksille ja yrityksille yhteensä lähes 20 miljoonaa euroa. Rahoituksen ehtona on hankkeisiin osallistuvien tahojen merkittävä omarahoitusosuus, joten hankkeen kokonaisvaikuttavuus on merkittävä. Ekosysteemin kokoaminen aloitettiin Orionissa huhtikuussa projektin tiekartan suunnittelulla.
”Olemme keskustelleen ekosysteemiin sopivien kumppaneiden ja eri osaamisalueiden toimijoiden kanssa ja polkaisseet käyntiin jo useita yhteistöitä ja projekteja. Orionissa olemme aloittaneet kolme lääkekehityksen eri vaiheisiin keskittyvää hankekokonaisuutta”, kertoo Senior Scientist Bioinformatics Nelson Kibinge.
Näissä kokonaisuuksissa kehitetään esimerkiksi
- automaattisen koneoppimisen alustaa, joka tuottaa laboratoriossa saaduista tuloksista lääkekehitystä ennustavia malleja.
- tutkimuksellista virtuaalilaboratoriota, jossa yliopistojen ja yritysten välisessä yhteistyössä tuodaan tutkimusprosessin data yhteiseen tietokoneen ymmärtämään malliin. Tällöin tieto on kaikkien saatavilla ja sitä voidaan erilaisin algoritmein prosessoida ja tehdä dataan perustuvia päätöksiä.
- aktiivisen oppimisen laboratoriota, jonka tarkoituksena on saada lisää tietoa esimerkiksi synteettisistä molekyyleistä sekä proteiinien ja aineiden välisistä vuorovaikutuksista entistä kohdennetummilla laboratoriokokeilla. Kehitteillä on myös toksikologian datapaketti, jossa pyritään saamaan luotettavampia ennusteita eri aineiden vaikutuksista ihmisen elimistössä.
Orionin omien kehityskokonaisuuksien lisäksi tavoitteena on luoda useita Orionin ulkopuolisia co-innovation hankkeita lääkekehityskaaren puitteissa. Näillä verkostohankkeilla haetaan merkittävää kokonaiskehitystä Suomen lääkekehityskentälle.
”Orion seuraa sekä omia projektejaan että ekosysteemin hankkeita ja pitää huolta, että kokonaisuus etenee oikeaan suuntaan”, Sipilä summaa.
Hanke on herättänyt kiinnostusta laajalti
Hankkeeseen on osallistunut Sipilän, Korjamon ja Kibingen lisäksi kymmeniä orionilaisia ja määrä tulee hankkeen edetessä lisääntymään. Hanke on herättänyt mahdollisissa yhteistyökumppaneissa kiinnostusta ja useita toimijoita on jo lähtenyt yhteistyöhön mukaan.
”Veturiyrityksenä Orion toimii myös suomalaisten kumppaneiden linkkinä muihin tutkimusverkostoihin ja EU:n laajuisiin tutkimushankkeisiin, mikä on tärkeää sekä ekosysteemiin osallistuville toimijoille että myös Business Finlandin näkökulmasta”, Sipilä toteaa.
Ekosysteemin tavoitetila on, että vuonna 2027 Suomessa on kattavaa osaamista tekoälyn hyödyntämisestä lääketutkimuksen osana ja näyttöä siitä, että lääkekehitystä voidaan tehdä eri toimijoiden yhteistyönä modernilla ja kilpailukykyisellä tavalla.