”Meillä on mahdollisuus vaikuttaa miljoonien ihmisten elämänlaatuun” – Orionin kipuyksikkö on läpimurron kynnyksellä

Pitkään lääkärinä työskennellyt Heikki Mansikka kohtasi toistuvasti työarjessaan, millaista on elää kivun kanssa. 
 
”Tilanteet olivat karuja. Näin työssäni sekä akuutista kivusta kärsiviä, kuten leikkauksista toipuvia, että kroonisen kivun kanssa kamppailevia potilaita, joiden kipuja lääkärit eivät olleet saaneet kuriin. Kipu vaikuttaa kokonaisvaltaisesti potilaiden toiminta- ja työkykyyn, elämänlaatuun sekä mielenterveyteen”, Mansikka kuvailee.  
 
Nykyään Heikki Mansikka, Vice President, Pain Therapy Area, toimii Orionin tutkimuksen ja tuotekehityksen kipuyksikön vetäjänä. Kipuyksikkö perustettiin toukokuussa vuonna 2022. Orionilla kipua ja neurologisia sairauksia on tutkittu vuosikymmenten ajan, mutta tuolloin päätettiin keskittyä akuuttia ja kroonista kipua hoitaviin, ei-addiktoiviin kipulääkkeisiin. 
 
”Kivunhoitoon ei ole tullut uusia lääkehoitoja vuosikymmeniin, vaikka tarve on valtava: globaalisti jopa viidennes maailman ihmisistä kärsii jatkuvasti pitkäaikaisesta, kroonisesta kivusta. Kipu on myös yleisin syy hakeutua terveydenhuollon ammattilaisen pakeille”, Mansikka sanoo. 

Kipulääke, joka ei aiheuta riippuvuutta 

Orionin kipuyksikköön kuuluu parisen kymmentä neurobiologian ammattilaista ja tutkijaa, joiden taustat vaihtelevat biologeista neurofysiologian ja -farmakologian asiantuntijoihin ja lääkäreihin. Mukana on niin maistereita kuin tohtoriksi väitelleitä kivunhoidon syväosaajia.  
 
”Ryhmä identifioi kiinnostavia kohdeproteiineja, joihin vaikuttamalla kipua voidaan hoitaa. Vaikutuskohteita ja niiden säätelyä validoidaan erilaisilla tutkimuksilla”, Mansikka tiivistää ryhmän työsarkaa. 
 
Tutkimus jakautuu kahteen päälinjaan, joita ovat vaikuttaminen kipusignaaleihin kipuhermoissa sekä immuunipuolustusjärjestelmän ja kipuhermojärjestelmän vuorovaikutukseen vaikuttaminen. 
 
”Kummankin linjan tavoitteena on, että kipusignaali heikentyy. Näin myös aivoissa syntyvä aistimus kivusta vähenee”, Mansikka avaa. 

“

Jos molekyylimme menestyy tutkimuksissa, tuloksena on aivan uusi kipulääkeluokka, joka muuttaa kivunhoidon kenttää potilaiden kannalta merkittävästi parempaan suuntaan.”

Tutkimuksissa pisimmällä on natriumkanavan Nav1.8-estäjä, jonka kliiniset tutkimukset ovat meneillään. Molekyyli vaikuttaa pääsääntöisesti ääreishermostossa, ja sen vaikutus keskushermostoon on vähäinen. Näin ollen lääkeaine ei mahdollisesti vaikuta aivojen mielihyväkeskukseen eikä siten aiheuta riippuvuutta. 
 
”Jos molekyylimme menestyy tutkimuksissa, tuloksena on aivan uusi kipulääkeluokka, joka muuttaa kivunhoidon kenttää potilaiden kannalta merkittävästi parempaan suuntaan.” 

Opioidikriisi kirittää tutkimustyötä 

Maailmanlaajuisesti tarvetta uusille, innovatiivisille lääkehoidoille vauhdittaa myös erityisesti Yhdysvalloissa riehuva opioidikriisi, jonka vuoksi arviolta jopa yli 100 000 ihmistä menettää henkensä vuosittain.  
 
Opioidien epäasiallinen käyttö on aiheuttanut laajan kansanterveysongelman, johon liittyy lääkkeiden väärinkäyttöä, riippuvuuden kehittymistä ja opioidien aiheuttaman kuolleisuuden lisääntymistä.  
 
”Tavoitteenamme on kehittää sekä akuutin että kroonisen kivun hoitoon uusia lääkehoitoja, jotka ovat tehokkaita ja turvallisia, eivätkä aiheuta käyttäjälleen riippuvuutta. Pitkäaikainen tavoitteemme on vähentää opioidien käyttöä kivun hoidossa ”, Mansikka sanoo. 

Kiputiimin työn tulokselle on valtava tarve 

Koska opioidien korvaaville tehokkaille kipulääkkeille on suuri tarve, myös kilpailu on kovaa. Kiputiimissä paiskitaan ahkerasti hommia sekä Suomen tutkimusryhmässä että viime vuoden lopusta lähtien myös Yhdysvalloissa. 
 
”Perustimme kliinisen kehitysyksikön US R&D Hubin New Yorkiin marraskuussa. Sen lisäksi, että haluamme tulla tunnetuksi globaalina kiputalona, haluamme luoda aikaisessa vaiheessa suhteita paikallisiin yhdysvaltalaisiin toimijoihin”, Mansikka perustelee. 
 
Orionin tavoitteena on kasvattaa kipulääkeportfolio, joka perustuisi nyt kliinisessä tutkimusvaiheessa olevaan Nav1.8-estäjään ja laajentaa tulevaisuudessa muihin lääkeaihioihin, jotka ovat tällä hetkellä vielä tutkimusputkessa.  
 
”Arvioimme jatkuvasti lupaavia, tutkimusvaiheessa olevia molekyylejä ja keskustelemme yhteistyömahdollisuuksista ympäri maailmaa sijaitsevien biotech-yritysten kanssa”, Mansikka kertoo.

Heikki Mansikka kokee merkityksellisyyttä jokaisesta – aivan pienestäkin – ratkaisusta, jonka he tiimissä tekevät kehittäessään uutta lääkettä kivusta kärsivien potilaiden avuksi.  
 
”Uuden, innovatiivisen lääkkeen kehittäminen on valtavan vaikeaa, ja moni asia voi mennä pieleen. Kuitenkin jokaisella tutkimuksella ja ongelmanratkaisulla on merkitystä: ne vievät tätä matkaa eteenpäin. Työmme tulokselle on valtava tarve”, Mansikka sanoo. 

“

Se, että saa olla pioneerina mukana muuttamassa kivunhoitoa ja tuomassa ihmisille turvallisia hoitomuotoja, on mieletön motivaattori. Ja nälkä vain kasvaa sitä mukaa, kun edistymme.”