Syöpätutkimuksen eri alueilla on tehty viime vuosien aikana valtavia läpimurtoja. Syövän perimää on opittu tuntemaan entistä paremmin ja diagnosointimenetelmät ovat kehittyneet. Lisäksi immunologisilla hoitomuodoilla, joissa elimistön oma puolustusjärjestelmä opetetaan kukistamaan syöpäkasvain, on voitu jopa parantaa syöpiä kokonaan.
”Ymmärrämme syövän syntyä ja etenemistä entistä paremmin, ja tietoa on kertynyt yhtä aikaa syövän genetiikasta, ihmisen immunologiasta ja diagnostiikasta. Tiedon määrä on viime vuosien aikana kumuloitunut, ja nyt tekoäly tulee mahdollistamaan valtavien data-arkistojen hyödyntämisen. Kun tieto yhdistyy, meillä on mahdollisuus nähdä ja ymmärtää syövästä aivan uusia asioita”, Orionin tutkimusjohtaja Outi Vaarala valottaa.
Läpimurto 1: Yksilöllinen syövänhoito parantaa hoitotulosta ja vähentää haittavaikutuksia
Syöpägeenejä on noin viisisataa, ja niissä voi olla yhdestä viiteen erilaista kombinaatiota. Tämä tarkoittaa, että kahta samanlaista syöpää ei ole. Siksi syöpäkasvaimen hoito on entistä vahvemmin yksilöllistä. Jo nyt syövänhoidon tavoitteena onkin tarjota oikea hoito oikealle potilaalle oikeaan aikaan.
Yksilöllinen syövänhoito perustuu potilaasta saatuun geeni- ja molekyylitietoon, syövän profilointiin sekä tarkentuviin diagnosointimenetelmiin. Kun lääkehoitojen, kirurgian ja sädehoitojen tarve määritellään yksilöllisesti, parannetaan hoitotulosta ja vähennetään hoitojen haittavaikutuksia.
”Olemme ymmärtäneet entistä paremmin, mikä syöpää ajaa kasvamaan. Jokaisella yksilöllä on hieman erilainen syöpäkasvaimen ajurien kehitys, mutta kun ajuri tunnetaan, voidaan tehdä täsmälääkkeitä juuri sitä kohtaan”, Vaarala kertoo.
Onneksi yksilöllisen syövänhoidon ei tarvitse tarkoittaa sitä, että syöpälääke olisi henkilökohtaista jokaiselle, vaikka hoito ja lääkekombinaatio sitä olisikin. On nimittäin huomattu, että samanlaisia syöpäkasvaimen ajureita voi löytyä useammasta eri syövästä.
Esimerkiksi keuhkosyövästä ja paksusuolen syövästä on löydetty samanlaisia ajureita. Jatkossa syövänhoito ei siis enää perustukaan kiinteästi indikaatioon eli tiettyyn syöpätyyppiin vaan syöpäkasvaimen genetiikkaan.
Läpimurto 2: Immunologiset syöpähoidot valjastavat ihmisen oman puolustusjärjestelmän kukistamaan syövän
Immunologisissa syöpähoidoissa elimistön oma immuunipuolustusjärjestelmä herätetään taistelemaan syöpää vastaan. Hoidot eivät vaikuta itse syöpäkasvaimeen vaan immuunipuolustuksen soluihin, jotka lääkeaineen avulla aktivoidaan tuhoamaan syöpäsolut.
”Elimistön omilta valkosoluilta poistetaan ”jarrut”, jotka estävät niitä kukistamasta kyseisen syöpäkasvaimen soluja. Kun jarrut poistetaan, elimistön valkosolut osaavat tuhota syöpäkudoksen”, Vaarala selittää.
Immunologisia syöpähoitoja on käytetty esimerkiksi melanooman, keuhko- ja munuaissyöpien sekä virtsarakon syöpiin. Parhaassa tapauksessa syöpä kukistuu kokonaan eikä enää uusiudu. Ongelmana immunologisissa hoidoissa on kuitenkin se, että ne auttavat vain vähemmistöä syöpäpotilaista.
”Meille tämä kertoo, että elimistön immuunipuolustus on keskeisessä osassa syöpäkasvaimen kukistamisessa ja toisaalta sen, että olennaisia jarruja on vielä löytämättä.”
Tällä hetkellä immunologisessa syöpätutkimuksessa on tunnistettu suuntaa antavia biomarkkereita, joiden läsnäolo syöpäkudoksessa antaa suuremman todennäköisyyden immunologisen hoidon onnistumiselle.
Orion keskittyy immunologisessa syöpätutkimuksessaan löytämään toisen polven immunologisia hoitoja eli auttamaan niitä potilaita, joiden syöpään tämänhetkiset immunologiset hoidot eivät tehoa.
Läpimurto 3: Tekoäly avaa ovia uudenlaiselle syöpätutkimukselle
Syöpätutkimuksen monimutkaisuus lisääntyy kaiken aikaa. Tietoa kertyy yhä nopeammin, ja tiedon kokoamiseen ja analysointiin tarvitaan ihmisaivoja suurempaa kykyä. Kasaantunutta tietoa ei ole pystytty hyödyntämään tehokkaasti, saati yhdistelemään uusien innovaatioiden aikaansaamiseksi.
Tekoälyn avulla syöpätutkimukseen saadaan isojen datojen analysointikykyä.
”Tekoäly voi kahlata valtavia määriä potilas- ja tutkimusdataa, etsiä syövän eri ajureita, perimän muutoksia ja biomarkkereita ja tehdä ennustavia malleja. Mallien avulla saamme uusia ideoita uusiin lääkeisiin tai lääkekombinaatioihin”, Vaarala kertoo.
Syövänhoidon tulevaisuus näyttää toiveikkaalta
Vielä parikymmentä vuotta sitten syövänhoidolla pyrittiin saamaan ihmiselle lisää elinkuukausia. Vaikka syöpädiagnoosi saattaa edelleenkin olla synkkä diagnoosi, niin syövän hoito on kehittynyt harppauksin.
Tulevaisuudessa syövänhoito voi muistuttaa lähinnä minkä tahansa kroonisen taudin hoitamista. Lisäksi varhaisen toteamisen keinot kehittyvät kaiken aikaa. Tulevaisuudessa syövän biomarkkereiden seulonta verinäytteestä voi olla arkipäivää.
”Jos syövän esiaste havaitaan, diagnoosi ei ehkä olekaan enää kauhun asia, vaan potilaalle annetaan esimerkiksi vastustuskykyä vahvistavaa immunologista hoitoa. Tällöin syöpäsolut kukistetaan jo ennen kuin ne kehittyvät kasvaimeksi tai syöpätaudiksi”, Vaarala sanoo.
