Siirry pääsisältöön

Muutakin kuin vapinaa – mitä jokaisen olisi hyvä tietää Parkinsonin taudista

Kun ihmiset elävät pidempään, myös Parkinsonin tauti yleistyy. Vaikka diagnoosi saattaa pelästyttää, varhaisessa vaiheessa saatu tieto ja tuki auttavat potilasta oireiden hallitsemisessa ja toimintakyvyn ylläpitämisessä, sanoo neurologi Eric Freire.
27.11.2024 Teksti / Andrew Flowers 
orion_ajatusjohtaja_parkinsons_paakuva_1500x844.jpg

Elinajanodotteen nousu on ihmiskunnan suurimpia saavutuksia, mutta pitkäikäisyys tuo myös haasteita. Ikääntymiseen liittyvät sairaudet yleistyvät, ja Parkinsonin tauti on nykyään yksi maailman nopeimmin yleistyvimmistä hermoston rappeutumissairauksista. 
 
Parkinsonin tauti johtuu aivojen dopamiinia tuottavien hermosolujen asteittaisesta rappeutumisesta. Rappeutuminen johtaa sairaudelle tyypillisiin motorisiin oireisiin, kuten liikkeiden hitauteen, lepovapinaan ja lihasjäykkyyteen.

”Tiedämme, että Parkinsonin taudin riski kasvaa iän myötä. Väestön ikääntyessä taudin esiintyvyyden odotetaan kasvavan merkittävästi”, sanoo espanjalainen neurologi Eric Freire. Hän on työskennellyt Parkinsonin taudin tutkimuksen ja hoidon parissa yli 13 vuotta. 

”Parkinsonin tautia pidettiin pitkään sairautena, jossa on vain motorisia oireita. Nykyisin kuitenkin tiedetään, että ei-motoriset oireet, kuten unihäiriöt, hajuaistin heikentyminen, ummetus, masennus ja ahdistus, voivat olla yhtä merkittäviä.” 

”Joillakin potilailla näitä ei-motorisia oireita esiintyy 10–15 vuoden ajan ennen kuin diagnoosin tekeminen on mahdollista eli yleensä noin 60 vuoden iässä”, Freire sanoo.  

Parkinsonin tautia esiintyy yli kaksi kertaa enemmän kuin 25 vuotta sitten. 

Lähde: WHO 

Väärinkäsityksiä korjattavana  

Koska Parkinsonin taudin etenemistä ei voi estää tai hidastaa, hoidossa keskitytään oireiden hallintaan. Joskus potilaan elämänlaadun parantamiseen käytetään fysioterapiaa, mutta yleensä oireisiin määrätään dopaminergisiä lääkkeitä. Ne vaikuttavat siihen, miten aivot tuottavat ja käyttävät dopamiinia.  

Lääkkeet luokitellaan neljään eri ryhmään: 

  • MAO-B:n estäjät  
  • dopamiiniagonistit  
  • levodopa-lääkkeet ja  
  • COMT-estäjät.   

Vaikka lääkitys on Parkinsonin taudin ensisijainen hoitomuoto, Freire painottaa kokonaisvaltaisen hoidon merkitystä. Esimerkiksi potilasjärjestöjen tarjoama tuki voi auttaa Parkinsonin tautiin sairastunutta hallitsemaan oireitaan ja säilyttämään toimintakykynsä pidempään.

”Diagnoosin saaminen aiheuttaa usein ahdistusta. Moni pelkää fyysisen kuntonsa romahtavan muutamassa vuodessa – vaikka tämä pelko on turha. Potilasjärjestöt tarjoavat tietoa ja oikaisevat väärinkäsityksiä”, Freire sanoo.  

Yli 8,5 miljoonaa ihmistä maailmassa sairastaa Parkinsonin tautia.  

Lähde: WHO

Toivo elää  

Yksi Parkinsonin tautiin liittyvistä väärinkäsityksistä on, että kognitiivinen heikkeneminen olisi väistämätöntä. Vaikka kognitiivisia oireita voi tulla taudin edetessä, Parkinsonin tauti on ennen kaikkea liikehäiriösairaus, ei dementian muoto, kuten esimerkiksi Alzheimerin tauti. 

”Kerron aina diagnoosin saaneille, että on useita hoitomuotoja, jotka voivat helpottaa heidän oireitaan”, Freire sanoo. 

"Parhaillaan tutkitaan, miten Parkinsonin taudin etenemistä voisi hidastaa. Toivo on tärkeää, vaikka tällä hetkellä potilaiden onkin opittava elämään taudin kanssa. Parkinsonin tautia sairastava voi kuitenkin elää hyvää elämää.”  

Vuoteen 2040 mennessä maailmassa saattaa olla 12–17 miljoonaa Parkinsonin tautia sairastavaa ihmistä.  

Lähde: Journal of Parkinson's Disease