Migreeni uuvuttaa työelämässä – onko parempi migreenin hoito vain ajan kysymys?

Menisitkö töihin, jos päätä särkisi tuntitolkulla, valo sattuisi silmiin, keskittymiskyky sakkaisi ja vatsassa kiertäisi? 
 
Moni migreenipotilas menee, kertoo neurologian dosentti, lääketieteen tohtori Marja-Liisa Sumelahti Tampereen yliopistosta. 
 
”Potilaani raportoivat vähintään 4–6 kohtausta kuukaudessa. Migreenissä työskentely lääkittynä on heistä monelle tuttua, koska työelämä ei hevin salli poissaoloja migreenin vuoksi. Etätöissä migreenipotilaan työpäivät voivat venyä 12-tuntisiksi, kun hommat yritetään saada tehtyä, vaikka työkyky on huono”, Sumelahti sanoo. 

Päänsärky ei ole migreenin vaikein oire  

Moni mieltää migreenin vain astetta ilkeämmäksi päänsäryksi. Osalla potilaista lieväoireinen migreeni onkin tällainen ja pysyy hallinnassa kohtaus- tai kipulääkkeillä. 
 
Päänsäryn ohella migreeni voi kuitenkin aiheuttaa esimerkiksi keskittymiskyvyn vaikeutta, sumuista oloa, näkökyvyn häiriöitä ja aistiherkkyyttä, jotka voivat vaikuttaa toimintakykyyn tunteja ennen migreenikohtausta ja jopa päiviä sen jälkeen. Oireet voivat olla monimuotoisia, ja vuosien varrella ne usein myös muuttuvat. 
 
Aurallinen migreeni voi näkökentän häiriöiden, kuten silmissä vilisevän sahalaitakuvion, lisäksi aiheuttaa myös tuntoaistin tai puheen tuoton häiriöitä, huimausta tai ohimeneviä halvausoireita. 
 
”Pahimmillaan migreenissä työskentely aiheuttaa lisää kohtauksia ja johtaa oravanpyörään, joka aiheuttaa uupumusta, mielialaongelmia ja lääkepäänsärkyä. Migreenikohtauslääkkeiden käyttö riistäytyy monilla potilailla käsistä, kun työkykyä yritetään niiden avulla pitää väkisin yllä”, Sumelahti kuvaa. 

Muun muassa tämän vuoksi migreeni aiheuttaa suomalaiselle yhteiskunnalle yli 400 miljoonan euron kustannukset vuosittain, arvioi Suomen Migreeniyhdistys. Samaan aikaan hankalahoitoinen migreeni voi yksilötasolla vaikuttaa koko elämän kulkuun. 
 
”Migreeni linkittyy osittain estrogeenitason laskuun kuukautisten tai vaihdevuosien myötä, ja siksi se on naisilla lähes kolme kertaa yleisempi kuin miehillä. Jos migreeni on vaikea ja arki sen kanssa on työlästä, joutuu moni miettimään, onko perheen perustaminen liian vaativaa.” 

Migreeni kiinnostaa tutkijoita   

Vaikka migreenin lääkehoito on kehittynyt merkittävästi, työsarkaa riittää yhä. 
 
”Migreeni on voimakkaasti perinnöllinen, joten parantavaa lääkettä siihen ei ole. Kuitenkin voidaan etsiä molekyylejä, välittäjäaineita ja mekanismeja, joilla voidaan vaikuttaa kipuvaiheen syntyyn.” 
 
Tällaisia väistämättäkin on vielä tunnistamatta. Migreenin hoitoa voisikin Sumelahden mukaan mullistaa se, jos löydettäisiin biomarkkeri, jonka avulla voitaisiin selvittää, mitkä kaikki välittäjäaineet yksittäisellä potilaalla aiheuttavat kipua. 
 
”Voihan olla, että kymmenen vuoden kuluttua olemme jo löytäneet menetelmän, jolla päästään pureutumaan kohtauksen alkuvaiheisiin ja tunnetaan paremmin aivojen yksilöllistä toimintaa.”

Lääkehoidon rinnalla myös elämäntavoilla on suuri rooli migreenin hoidossa, Sumelahti muistuttaa. 
 
”Lääkkeettömän hoidon tavoitteena on, että migreenikko huoltaa omia aivojaan. Tähän kuuluvat esimerkiksi säännöllinen ja palauttava uni, liikunta, hyvä ravitsemus, aktiivinen elämänasenne ja mielihyvää tuottavat harrastukset.” 

Jos migreeni haittaa päivittäistä elämää, kannustaa Sumelahti sinnikkäästi hakemaan vaivaan apua. 
 
”Mitä paremmin omia oireitaan tunnistaa ja osaa kuvata lääkärille, sitä parempi. Päänsärkypäiväkirja on tässä hyvä työkalu.” 
 
Kun sopiva hoitomuoto löytyy, voi pitkäaikainenkin migreeni hellittää.