Lääkkeillä on monenlaisia yhteisvaikutuksia: ne voivat voimistaa tai heikentää toistensa vaikutuksia. Tyypillisesti yhteisvaikutukset ovat ei-toivottuja. Lääke voi esimerkiksi vaikuttaa toisen lääkkeen pitoisuuteen verenkierrossa: pitoisuuden vähentäminen heikentää lääkkeen tehoa ja lisääminen altistaa liian korkeisiin pitoisuuksiin liittyville haittavaikutuksille.
”Haitallisten yhteisvaikutusten riskit liittyvät juuri lääkeaineen imeytymiseen ja poistumiseen elimistöstä”, sanoo Mikko Koskinen, Chief Scientist, DMPK, Orionilta.
Toivottujakin yhteisvaikutuksia on, esimerkiksi silloin, kun sairauden hoito tehostuu useamman lääkkeen yhdistelmällä.
Varmista lääkkeiden yhteensopivuus lääkäriltä – ja lue pakkausseloste
Yhteisvaikutusten riskit kasvavat, mitä useampi lääke on käytössä, eli erityisesti iäkkäiden ja monisairaiden potilaiden kohdalla. Lääkäriltä ja apteekin asiantuntijoilta voi varmistaa, että käytetyt lääkkeet varmasti sopivat yhteen.
Koskinen kehottaa myös lukemaan tarkkaan lääkkeen pakkausselosteen, josta löytyy keskeinen tieto yhteisvaikutuksista. Myös luontaistuotteilla ja ravintolisillä voi olla yhteisvaikutuksia lääkkeiden kanssa, samoin alkoholilla.
Koskinen muistuttaa, että lääkekehityksessä lääkkeiden yhteisvaikutukset pyritään minimoimaan, jotta oikean lääkkeen valinta ja annostelun suunnittelu olisi lääkärille helppoa ja käyttö potilaalle mahdollisimman turvallista.
Tarkka sääntely ohjaa lääketutkimusta ja potilasturvallisuutta
Erityisesti uusien, tällä vuosituhannella kehitettyjen lääkkeiden yhteisvaikutukset tunnetaan yleensä hyvin. Lääketutkimuksen sääntely on jatkuvasti kehittynyt, ja on tarkasti ohjeistettu, miten yhteisvaikutuksia selvitetään ja varmistetaan potilasturvallisuus. Myös työkalut yhteisvaikutusten ennustamiseksi ovat kehittyneet.
Ymmärrämme entistä paremmin, miten koeputkessa havaitut ilmiöt liittyvät potilaissa havaittuihin ilmiöihin."
”Ymmärrämme entistä paremmin, miten koeputkessa havaitut ilmiöt liittyvät potilaissa havaittuihin ilmiöihin, ja siksi pystymme entistä paremmin ennustamaan yhteisvaikutusten riskejä”, Koskinen kertoo.
Kun Orionilla aletaan kehittää uutta lääkettä, yhteisvaikutusten kartoitus alkaa heti alkumetreillä.
”Aluksi seulomme ja optimoimme johtomolekyylejä, ja jo silloin selvitetään vakiotutkimusten avulla, miten mahdolliset lääkeainekandidaatit vaikuttavat keskeiseen metaboliaan eli lääkeaineiden aineenvaihduntaan vaikuttaviin entsyymeihin”, Koskinen kertoo.
Tasapaino lääkkeen hyötyjen ja yhteisvaikutusten haittojen välillä
Keksimistyön edetessä huomioidaan tarkemmin lääkkeen kohdepotilaat: mitä muita lääkkeitä heillä on käytössä, ja onko kriittisiä lääkkeitä, joihin ei missään tapauksessa saa uudella lääkkeellä vaikuttaa.
Täysin yhteisvaikutuksia ei saada karsittua, vaan aina etsitään hyödyn ja riskin tasapainoa, Koskinen muistuttaa.
”Tärkeä kohta on ennen siirtymistä kliiniseen vaiheeseen. Kun mietimme sopivia lääkeainekandidaatteja ihmiskokeisiin, on arvioitava, kannattaako kokeita tehdä vai onko odotettavissa liikaa yhteisvaikutuksia kohdepotilaissa.”
Jos ihmistutkimuksiin siirrytään, varmennetaan koeputkimalleista tehtyjä ennustuksia, ja varmistetut tiedot yhteisvaikutuksista päätyvät lääkkeen pakkausselosteeseen.
Myös lääkeaineiden toivottuja yhteisvaikutuksia tutkitaan
Myös lääkeaineiden toivottujen yhteisvaikutusten suhteen Orionilla on kehitystyössä kokemusta lääkeaineen pitoisuuden optimoinnista verenkierrossa.
”Jossain tapauksissa lääkeaine eliminoituu liian nopeasti aineenvaihdunnan kautta, ja silloin voimme lisätä inhibiittoreita eli aineita, jotka hidastavat tätä poistumista”, Koskinen kertoo.
